Seison edessäsi ja katsot lävitseni. Minä olen tässä, etkö näe minua? Kyynel valuu poskellasi ja sipaisen sitä sormellani. Minä olen tässä, etkö tunne minua? Otan kiinni kädestäsi, kumarrut katsomaan kuvaani. Kuiskaan rakas, huudat nimeäni. Minä olen tässä, etkö kuule minua? Olen poissa, olen tässä, olen sydämessä <3
shhh.. sydämeni hakkaa ja pysähdyn, värisen kylmästä ja tunnen kuuman hengityksen niskassani shhh.. kuvat muuttuvat epäselviksi, epäröin hetken ja tunnen kuinka maa katoaa shhh.. kosketus tuntuu sähköiskulta ihollani, huuto tukahtuu kurkussani ja ääneni muistuttaa huokausta shhh.. kuiskaus suhisee korvissani ja ymmärrän missä olen shhh.. koukussa
Sinussa oli jotain maagista. Muistoni ovat hämärtyneet ja sinulla on edelleen omasi. yritän muistaa hipaisu… katse… hymy… miksi en muista? Nyt se on jäänyt taakse. olet erilainen -pelottava
Hetkessä minä elän. Työnnän sormeni vastapestyjen, silkinpehmeiden hiuksiesi läpi. Hitaasti, nautiskellen jokaisen suortuvan kiemurtelusta ihollani. Kuljetan kättäni kasvoillasi ja varovasti silitän ajan tuomia uurteita. Jokaista niistä rakastan. Hymyilen, koska tunnen kasvosi niin hyvin. Kaiken uuvuttavan ja epävarmuuden keskellä sinä olen rauhani tyyssija. Sinusta sykkeeni tasaantuu. En enää erota kättäni vartalostasi, se on sulautunut sinuun kiinni. …
Niin kylmä. Vedän peiton korvilleni ja näen vain mustaa. Kuuntelen hengitykseni rytmiä ja mietin, että se on muuttunut hitaammaksi. Pienenä kuuntelin vieressä nukkuvan äitini hengityksen rytmiä. Vertailin omaani ja mietin. Nyt se on samanlainen. Ujutan hiljaa kylmiä varpaitani lähemmäksi lämmönkohdetta. Ihan hiljaa, ettei kylmyys herätä. Matkaan ajassa taaksepäin uudestaan. Nyt hyppelen vesilammikoissa kesäsateessa. Tunnen kuinka …
